Kuoromusiikin säveltävät naiset
Tästä alkaa blogisarja eri aikakausien naissäveltäjistä ja heidän kuoroteoksistaan.
Olen jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut teoksista ja säveltäjistä, jotka on jätetty länsimaisen taidemusiikin kaanonin ulkopuolelle. Kenen ääni ei ole päässyt kuuluviin, ketkä on unohdettu ja keihin suuri yleisö ei ole koskaan päässyt tutustumaan? On kutkuttavaa ajatella mitä kaikkea historiankirjoihin valikoidun kaanonin ulkopuolelta voisi löytää ja minkälaisiin uusiin sävelkieliin ja musiikillisiin maailmoihin meillä olisi mahdollisuus uppoutua, kun tutustumme musiikin historiaan uudesta näkökulmasta.
Usein ajatellaan, että historia on objektiivinen kuvaus siitä, mitä aiemmin on ollut. Kuitenkin niin taidemusiikin historia kuin mikä tahansa muukin historiankirjoitus on historioitsijoiden valikoima, aikanaan yleisesti hyväksytty versio tapahtumista. Olemme esimerkiksi oppineet, että taidemusiikin säveltäjät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat miehiä. Viimeisten muutaman kymmenen vuoden aikana naissäveltäjien teoksia ja heidän työnsä merkitystä on kuitenkin alettu hahmottaa paremmin, kun heidän elämäkertojaan ja teoksiaan on alettu tutkimaan tarkemmin.
Sain idean blogisarjan kirjoittamiseen kesän 2020 aikana. Koronakevään aiheuttaessa äkillisen kalenterin tyhjentymisen normaalista kuoroarjesta, konserteista ja matkoista, syntyi kipinä naissäveltäjien kuoroteosten etsimiseen. Aloin koota listaa säveltäjistä ja heidän kuoroteoksistaan omaa kuoronjohtajan työtäni varten. Googlailin eri hakusanoilla naisten säveltämää musiikkia ja törmäsin moneen aiheeseen liittyvään sivustoon. Tietoa oli saatavilla yllättävän paljon, mutta sen kokoaminen eri lähteistä oli työlästä. Tiedon pirstaleisesta luonteesta huolimatta olin täysin hämmentynyt, että nämä kaikki sivustot ovat olleet koko ajan saatavilla, mutten vain ollut löytänyt niitä aiemmin!
Uusiin säveltäjiin tutustuminen ja aiheeseen perehtyminen johti kesän aikana myös muutoksiin omassa työssäni. Suunnittelin kuorojeni ohjelmistot osittain uusiksi niin, että ne esittelisivät tasapuolisemmin myös naissäveltäjien teoksia. Tajusin samalla, että kaikesta kokoamastani voisi olla hyötyä myös muille taidemusiikista kiinnostuneille.
Tältä pohjalta siis alkaa blogisarja ”Kuoromusiikin säveltävät naiset”. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin säveltäjiä ja teoksia, jotka ovat suuremmalle yleisölle vieraampia ja havainnollistaa miten laaja naissäveltäjien verkosto on ollut läpi länsimaisen taidemusiikin historian. Samalla toivon voivani antaa ideoita tai inspiraatiota monipuolisempien konserttiohjelmistojen rakentamiseen kaikille, jotka ovat valitsemassa kuorolleen ohjelmistoa ja kiinnostuneita ohjelmistovalintojensa monipuolistamisesta ja tasa-arvoistamisesta. Julkaisen kokoamani säveltäjä- ja teoslistan blogissa ja täydennän ja päivitän listaa sitä mukaa kuin kirjoitan uusista säveltäjistä. Pääset listaan helposti suoraan blogisivuston otsikon alla olevasta painikkeesta, tai tämän kirjoituksen lopussa olevasta napista.
Valikoin ensimmäiset säveltäjät puhtaasti sen pohjalta, mihin kesän 2020 aikana olen pienimuotoisissa tutkimuksissani törmännyt ja mitkä säveltäjistä ovat erityisesti minua koskettaneet. Tulemme tutustumaan myöhäisrenessanssin säveltäjiin Sulpitia Cesis ja Maddalena Casulana. Palaamme nykypäivään Pulitzer-palkitun Caroline Shaw’n opastamana ja aikamatkaamme takaisin taaksepäin barokin maailmaan Isabella Leonardan, Barbara Strozzin, Chiara Margarita Cozzolanin ja Francesca Caccinin seuraksi. Ranskalais-säveltäjien Lili ja Nadia Boulangerin lisäksi käännämme katseemme kotimaahan Helvi Leiviskän, Ida Mobergin ja Greta Dahlströmin seuraan.
Säveltävien naisten taival musiikin parissa on eronnut säveltäjämiesten tiestä suuresti. Monille naisille säveltämiseen keskittyminen on ollut käytännössä lähes mahdotonta, sillä kodin ja perheen hoitaminen on ollut naisten vastuulla. Ne muutamat nimet, joita tunnemme varhaisimmilta taidemusiikin aikakausilta, ovat kuuluneet aristokraattitaustaisille tai ammattimuusikoiden sukuun kuuluville naissäveltäjille. Vaatimattomammasta taustasta tuleville naisille mahdollisuus säveltämiseen on tarjoutunut nunnaluostareissa, mutta luostarielämä on tuonut sävellystyöhön myös paljon rajoitteita, kuten sen, että luostareissa sävelletty musiikki on ollut tarkoitettu luostarissa laulettavaksi ja siten vain naisäänien esitettäväksi.
Naisten säveltämää musiikkia on pidetty 1800-luvun lopulle asti vain lähipiirin, kodin ja perheen, sisällä esitettäväksi sopivana. Tämä on johtanut monien teosten pienimuotoisuuteen, sillä kodin piirissä on ollut mahdollista esittää lähinnä pienille kokoonpanoille sävellettyjä teoksia, kuten yksinlauluja, soolo- ja kamarimusiikkiteoksia. Suurten teosmuotojen säveltäminen on edellyttänyt mahdollisuutta keskittyä sävellystyöhön pitkäjänteisesti ja saada laajaa musiikillista koulutusta. Musiikkiopintojen avaaminen naisille täysimittaisena, sisältäen sävellykseen liittyvät kurssit, on tapahtunut eri puolilla länsimaista taidemusiikkiyhteisöä vasta 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
Palo sävellystyöhön on kuitenkin ollut niin suuri, että osa säveltävistä naisista on keksinyt keinon kiertää haasteita eri tavoin. Esimerkiksi Marie Drdova ja Augusta Holmès ovat käytäneet mies-pseudonyymiä (“Konstantin Constans” ja “Hermann Zenta”) saadakseen teoksensa julkaistuiksi. Nunnaluostarissa säveltänyt Sulpitia Cesis taas keksi korvata bassostemmat puhallinsoittimilla voidakseen säveltää kuoroteoksia, joiden ääniala ulottuisi sopraanosta bassoon.
Tulen käsittelemään blogissani muitakin kuoronjohtamiseen ja kuoromusiikkiin liittyviä aiheita. Tägillä Kuoromusiikin säveltävät naiset löydät kuitenkin kaikki tämän sarjan kirjoitukset. Ensimmäiset blogijulkaisut esittelevät italialaisten Sulpitia Cesisin ja Maddalena Casulanan teoksia ja elämää. Toivottavasti viihdyt seurassa!
LÄHTEET:
Kirjallisuus:
Musiikin toinen sukupuoli. Naissäveltäjiä keskiajalta nykyaikaan - Moisala Pirkko, Valkeila Riitta
Women Composers. Music Through The Ages. Volume 1 – Martha Furman Schleifer, Sylvia Glickman
Women Composers. A Lost Tradition Found - Diane Peacock Jezic
Tutustu myös parhaillaan työn alla olevaan Nuppu Koiviston ja Susanna Välimäen tietokirjahankkeeseen ”Sävelten tyttäret: Säveltävät naiset Suomessa 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun”: https://www.suoni.fi/etusivu/saveltavat-naiset-suomessa-1700-luvun-lopulta-1900-luvun-alkuun