Pulitzer-palkittu Caroline Shaw

Minulle vuoden 2020 sykähdyttävimpiin ja voimallisimpiin hetkiin kuului eräs kesäkuun alun torstai, kun joskus puolenyön aikaan katsomani Youtube-videon perään alkoi ruudulla pyöriä Caroline Shaw’n Partita for 8 Voices. Olin aivan ällistynyt ja mykistynyt: miten tällaista voi tehdä lauluäänellä ja miksi en ollut koskaan ennen kuullut tästä? Rakastuin teokseen ja säveltäjään siltä istumalta ja nappasin mm. Lempikuoron ohjelmistoon häneltä heti To the Hands -teoksen. Keväälle 2021 suunniteltu konsertti jouduttiin siirtämään koronapandemian takia myöhemmäksi. Nykyisten ja tulevien Shaw-fanien onneksi se on kuitenkin toteutumassa tulevaisuudessa!

Caroline Shaw on 1982 syntynyt yhdysvaltalainen viulisti, laulaja, säveltäjä ja tuottaja. Hän kertoo rakastavansa keltaista väriä, saukkoja, Beethovenin opus 74:ää, Mozartin oopperoita, Kinhavenia, rosmariinin tuoksua ja rähjäisen mandoliinin ääntä. Caroline tulee musikaalisesta perheestä: hänen äitinsä on laulaja ja Suzuki-viuluopettaja. Äitinsä opastuksella Caroline aloitti viuluopinnot 2-vuotiaana. Klassinen musiikki muodostui vahvaksi osaksi hänen identiteettiään jo lapsena ja ensimmäiset sävellyksensä Caroline teki jo kymmenvuotiaana. Ensimmäinen jousikvartetto syntyi myös alakouluiässä. Monet ensimmäisistä kappaleista imitoivat Mozartin ja Brahmsin kamarimusiikkityyliä.

Caroline aloitti 2010 sävellyksen tohtoriopinnot Princetonin yliopistossa, valmistuttuaan ensin viulunsoiton maisteriksi Yalen yliopistosta. Tällä hetkellä hän työskentelee sävellyksen tiedekunnassa New York Universityssä ja Juilliardissa. Caroline esiintyy viulistina esimerkiksi American Contemporary Music Ensemblessä ja laulajana Roomful of Teeth -yhtyeessä. Hän on tunnettu välittömänä esiintyjänä. Hän on usein esitellyt konserteissa omat teoksensa, laulanut tai soittanut muiden esiintyjien mukana tai osallistanut yleisöä laulamaan mukana teoksissaan. Caroline on säveltänyt teoksia orkestereille, kuoroille, pienemmille yhtyeille ja sooloinstrumenteille, mukaan lukien teoksia mm. Baltimore Symphony Orchestralle, Los Angeles Philharmonicille, Seattle Symphonylle, Anne Sofie von Otterille ja Philharmonia Baroque Orchestralle sekä monille muille. Hän on tehnyt musiikkia elokuviin ja tanssiteatteriesityksiin sekä erilaisia yhteistyöprojekteja mm. Kanye Westin kanssa.

Muutettuaan New Yorkiin 2008 Caroline liittyi progressiiviseen, sittemmin Grammy-palkittuun a cappella -yhtyeeseen Roomful of Teeth. Tekstin alussa kuvailemani teos, Roomful of Teethille sävelletty Partita for 8 Voices, voitti musiikin Pulitzer-palkinnon 2013. Tuolloin 30-vuotias Caroline Shaw on nuorin muusikko, joka on tämän tunnustuksen saanut. Erityisesti Pulitzer-voiton jälkeen hänestä on saanut lukea ylistäviä kirjoituksia ja otsikoita kuten Onko Caroline Shaw todella musiikin tulevaisuus? (The Guardian 2016) ja Voiko klassinen musiikki tehdä comebackin? – Caroline Shaw’n on usein mainittu olevan todiste, että tällä genrellä on innostava tulevaisuus (The Atlantic 2021).

Uskon, että Carolinen ennakkoluuloton suhtautuminen musiikkiin on asia, joka kiinnittää ihmisten huomion ja vetää puoleensa. Hän vaikuttaa käsittelevän musiikkia irrallaan tarkoista tyylilajilokeroista ja hälventää rajaa klassisen ja populaarimusiikin välillä. Musiikki kuulostaa rehelliseltä ja läsnäolevalta tuntuen samanaikaisesti puhdistavalta ja pakahduttavalta. Monissa teoksissaan hän leikittelee viretasojen, mikrointervallien ja improvisaation kanssa.

Lauluäänelle kirjoittamisesta Caroline on todennut: ”kun kuulen ihmisten puhuvan, se kuulostaa siltä kuin heidän suunsa soisivat 100 eri instrumentin äänin. Näitä eri sointivärejä voi valikoida niin kauniilla tavoilla.” Carolinen tapa säveltää lauluäänelle on omaperäinen. Teokset laajentavat kuvaa siitä, mitä laulumusiikilla ja lauluäänellä voi tehdä. Hänen lauluteoksensa käsittelevät lauluäänen mahdollisuuksia hyödyntäen ainutlaatuisella tavalla puheääntä, kuiskauksia, huokauksia, muminaa, sanattomia sävelmiä, erilaisia vokaalivärejä, äänen alukkeita, narinoita, glissandoja ja niekkuja.

Roomful of Teethissä laulaminen on tarjonnut Carolinelle ympäristön erilaisten laulutekniikoiden ja -traditioiden tutkimiseen ja hyödyntämiseen sävellystyössä. Monet Carolinen käyttämistä omaperäisistä tekniikoista esiintyvät Partita for 8 Voices -teoksessa ja esittelen blogissa tästä syystä tarkemmin juuri tämän teoksen.

Partita for 8 Voices on neliosainen, kahdeksalle äänelle sävelletty kokonaisuus. Se on kekseliäs a cappella teos, jonka materiaalista suuri osa on sanatonta laulua. Sointivärien ja äänteiden rooli äänimaailmassa on hyvin tärkeä ja siksi vokaalit on ilmaistu IPA-merkein. Teoksessa hyödynnetään myös erilaisia laulutekniikoita, kuten perinteista tuvalaista kurkkulaulua. Puhuen tai laulaen esitettävät tekstit pohjautuvat Sol Lewittin seinäpiirrosten suuntiin, tanssin askelkuvioihin, urbaanista ympäristöstä löytyneisiin fraaseihin ja säveltäjän omiin teksteihin. Eri osat on nimetty barokin tanssisarjojen mukaan Allemande, Sarabande, Courante ja Passacaglia. Näiden pienten viittausten kautta teos luo ikään kuin sillan historian ja nykypäivän, musiikin ja ympäröivän maailman välille. Musiikki ei ole harmonioiltaan kompleksista, vaan sointimaailma nojaa paljon kolmisointuihin ja yksinkertaisen kauniisiin, hengittäviin melodiakulkuihin.

Partita for 8 Voices alkaa Caroline Shaw’n tekstillä: ”Partita on mutkaton kappale. Se on syntynyt rakkaudesta pintaan ja rakenteeseen, ihmisääneen, tanssimiseen ja heikkoihin sidoksiin, musiikkiin, ja perustavanlaatuiseen haluumme piirtää viiva pisteestä toiseen.” Hän kirjoittaa, että Roomful of Teethin vuoden 2012 äänitys on olennainen osa partituuria, sillä monia äänistä ja eleistä ei voi perinteisellä nuotinkirjoituksella ilmentää. Caroline kannustaa jokaista yhtyettä löytämään oman tapansa toteuttaa teos. ”Olkaa vapaita ja eläkää elämää täydesti”, hän kehottaa.

Ensimmäisen osan, Allemanden, tekstit ovat ohjeita tanssiaskeliin. Puhutut tekstikatkelmat vuorottelevat eri vokaaliväreillä laulettujen sointukulkujen kanssa. Mukana on paljon glissandoja, säveltason venytystä, vibratolla leikkimistä ja xöömei-kurkkulaulua. Lauletut osuudet yhdistävät pirstaleiset tekstit ehjäksi pinnaksi. Osan lopussa olevat soinnut ja melodiat ovat lähes ekstaattisia. Kuulija pysähtyy kuuntelemaan ihmisäänen puhuttelevaa sointia alun fragmentaarisen ja hengästyttävän juoksun jälkeen.

Sarabande, toinen osa, alkaa hymähdysalukkeilla ja diskanttiäänten laulamilla soinnuilla, joista vähitellen muodostuu melodiakulkuja. Osa on meditatiivinen ja pysäyttävä. Tenoreiden ja bassojen laulamissa unisonomelodioissa on voimaa. Osa loppuu improvisoituun yläsävellauluosuuteen.

Roomful of Teeth on kiinnostunut laajentamaan lauluäänen mahdollisuuksia ja tutustuu mielellään eri kulttuurien äänenkäyttötapoihin. Yhtye on harjoitellut eri kulttuureita edustavien laulun ammattilaisten kanssa tutustuakseen eri laulutekniikoihin. Uusille vaikutteille avoinna oleminen on johtanut myös kiistanalaisiin tilanteisiin. Teoksen kolmas osa, Courante, hyödyntää inuiittien kurkkulaulutekniikkaa, katajjaqia, jota Roomful of Teeth opiskeli kahden inuiittikulttuurin edustajan johdolla. Katajjaq, perinteisesti naisten laulama ja suullisesti siirtynyt laulutekniikka hyödyntää kurkkulaulutapaa, jossa nopeat sisään- ja uloshengitykset yhdistyvät dramaattisiin ja voimallisiin melodioihin. Courantessa toistuvat rytmikkäät hengitykset ja sävelet yhdistyvät osan keskellä hymnimelodiaan Shining Shore.

Syksyllä 2019 Tanya Tagaq, inuiittilaulaja, julkaisi Twitterissä kirjoituksen, jossa kirjoitti Partitan olevan kulttuurisesta omimisesta syntynyt työ. Tagaq kirjoitti osan hyödyntävän inuiittien kulttuuria ilman, että antaa tunnustusta kulttuurista ammentamiinsa vaikutteisiin. Tagaq peräänkuulutti yhtyeen vastuuta inuiittien laulukulttuurin esittämisessä. Hän totesi, että vähin, mitä yhtye voisi tehdä, on nimetä yhtyettä opettaneet inuiitit osan säveltäjiksi, antaen heille tunnustusta ammattiosaamisestaan, näkyvyyttä ja tätä kautta työmahdollisuuksia ja rahallisen korvauksen tekemästään työstä. Caroline kommentoi itse asiaa: ”peruin kaikki esitykset Partitasta sillä hetkellä kun kuulin asiasta. Meidän täytyi miettiä tämä läpi. Kunnioitan täysin sitä, mitä asiasta on puhuttu ja muutama kuukausi tämän jälkeen Covid iski, joten emme ole esittäneet Partitaa tämän jälkeen. Aion muokata teosta tältä osin. En olisi ikinä kirjoittanut osaa näin, jos keskusteluilmapiiri olisi ollut erilainen 10 vuotta sitten.”

Ongelmallinen kolmas osa on herättänyt paljon keskustelua vähemmistöjen aineettoman kulttuurin hyväksikäyttämisestä kaupallisessa yhteydessä. Tätä keskustelua toivoisin käytävän laajemminkin musiikin alalla ja kotimaassakin. Ei tarvitse mennä kauas löytääkseen keskusteluaiheita: esimerkiksi saamelaisvaikutteiden käyttäminen kuoromusiikissa on aihe, josta Suomessa soisi keskusteltavan enemmän. Mitä laajempaa keskustelua käymme, sitä harvemmin väärinymmärryksiä ja ylilyöntejä syntyy.

Partitan viimeinen osa, Passacaglia, syntyi halusta tutkia jodlauksesta tuttuja äänenkäyttötapoja ja Caroline sävelsikin sarjan tämän osan ensimmäisenä. Osassa leikitellään vokaaliväreillä ja erilaisilla laulutekniikoilla. Mukana on narinaa, ohenteella laulamista ja rinta- ja päärekisterin hyödyntämistä. Yksi esitysohjeista on eat your sound, joka viittaa äänen voimakkaaseen filtteröimiseen kielen avulla. Kuunnellessa Roomful of Teethin äänitettä ei voi kuin ihailla, miten hienostuneesti eri vokaalivärit, sointujen lopetukset ja siirtymät soundeista ja tunnelmista toiseen tapahtuvat. Taika on yksityiskohdissa ja siinä, että jokaisesta eri sävystä otetaan sen täysi potentiaali irti.

Minulle Caroline Shaw’n musiikkiin tutustuminen on avartanut käsitystä siitä, mitä klassinen musiikki ja laulumusiikki voi olla. Suosittelen lämpimästi tutustumaan hänen kuoromusiikkiinsa lähemmin. Tuotannosta löytyy monipuolisesti sekä a cappella että säestyksellisiä teoksia erilaisille lauluäänten kokoonpanoille ja useampikin teos nuorisokuorolle. Kattavampi listaus Carolinen kuoroteoksista löytyy painikkeen ”Kuoromusiikin säveltävät naiset -lista” takaa sekä Spotify-listasta ”Kuoromusiikin säveltävät naiset”.

Nuottiesimerkit:

Caroline Shaw: Partita for 8 Voices. Caroline Shaw Editions.

LÄHTEET:

Sivustot:

Caroline Shaw’n kotisivut: https://carolineshaw.com/

Caroline Shaw’n Wikipedia-sivut: https://en.wikipedia.org/wiki/Caroline_Shaw

The Guardianin haastattelu 2016: “Is Caroline Shaw really the future of music?”: https://www.theguardian.com/music/2016/jun/09/caroline-shaw-classical-music-kanye-west

Arctic Today 2019: “Acclaimed American choir slammed for use of Inuit throat singing”: https://www.arctictoday.com/acclaimed-american-choir-slammed-for-use-of-inuit-throat-singing/

Nunatsiaq News 2019: “Acclaimed American choir slammed for use of Inuit throat singing”: https://nunatsiaq.com/stories/article/acclaimed-american-choir-slammed-for-use-of-inuit-throat-singing/

Arctic Kingdom 2019: “Kataqjjaq throat singing”: https://arctickingdom.com/kataqjjaq-throat-singing/

The Guardianin haastattelu 2021: “Caroline Shaw: what next for the Pulitzer-winner who toured with Kanye? Opera - and Abba”: https://www.theguardian.com/music/2021/feb/02/caroline-shaw-composer-pulitzer-winner-partita-kanye-west

The Atlanticin haastattelu 2021: “Can Classical Music Make a Comeback? – Caroline Shaw is often cited as proof that the genre has an exciting future”: https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2021/03/caroline-shaw-is-making-classical-cool/617787/